"Tähän kohtaan laittaisimme normaalisti sopivan lainauksen liittyen julkaisemaamme teokseen. Poika kulta on kuitenkin kirja, joka puhuu itse puolestaan." - Kustantaja

Poika kulta (ransk. alkuteos Mon fiston, Actes Sud 2006) on flaamilaisen Olivier Schrauwenin esikoisteos. Schrauwen, joka vieraili viime syyskuussa myös Helsingin sarjakuvafestivaaleilla, on tällä hetkellä uuden belgialaisen sarjakuvan kiinnostavimpia nimiä. Sekä kriitikot että lukijat ovat ylistäneet hänen Poika kultaansa kilvan ympäri Eurooppaa.

Animaatiota ja sarjakuvaa opiskelleen Schrauwenin esikoisalbumissa yhdistyvät vanhojen sarjakuvamestareiden (kuten McCay) tekninen osaaminen, absurdi komiikka ja psykologisesti terävä henkilökuvaus. Poika kulta on lempeän ironinen tarina patriarkaatin ruumiillistumaa muistuttavasta isästä sekä hänen surkuhupaisasta pojastaan.

Poika kullan keskiössä on isän ja pojan yhteinen kasvutarina, joka ilmentää heidän keskinäistä vierauttaan. Kertomus on sävyltään surumielisen absurdi. Käsinukenkokoinen pojanhahmo ei täytä isänsä mahtipontisia vaatimuksia, vaan ylevän voimatunnon sijaan tämä pikku-rääpäle edustaa maskuliinisessa kulttuurissa anti-miehuutta.

Monitasoisten symbolisten viitteiden takia albumiin soveltuvat useat erilaiset tulkintavaihtoehdot. Kenen tarinasta Poika kullassa on kyse, jää lopulta jokaisen lukijan pääteltäväksi.

Teos julkaistaan yhteistyössä tamperelaisen Kreegah Bundolo -kustantamon kanssa suurikokoisena nelivärisenä kirjana.

> Lue lisää teoksesta

> Lue arvosteluja:Helsingin Sanomat, Aamulehti1, Aamulehti2, Kvaak, Lumonetti
> Katsele näytesivuja:   1   2   3
> Näytesivut ja kansi painokelpoisina (JPG / ZIP)

"Korpi-Peten kootut on näkemisen arvoinen sarjakuva. Se on omalaatuinen, sydämen särkevä pieni teos." - Warren Ellis

Korpi-Peten kootut (engl. alkuteos Tales of Woodsman Pete, Top Shelf 2006) on lukuisia pienkustanteita julkaisseen ja animaatioistaan tunnetun yhdysvaltalaisen Lilli Carrén tähänastinen pääteos.

Korpi-Peten kootut koostuu lyhyistä novelleista, jotka kertovat metsässä asuvasta erakkomiehestä. Korpiseutujen sankarin nimi on kaikessa yksinkertaisuudessaan Pete; nimi kuvastaa hyvin hahmon anonyymia jokapäiväisyyttä. Korpi-Peten maailma on sivilisaation ulkopuolelle jäävä nimetön alue, missä linnut laulavat ja lauantai-iltaisin voi hypätä huoletta nakuna polkkaa ympäri tuvan lattiaa kenenkään siitä häiriintymättä. Pete herää aamuisin kellon soittoon, rientää metsälle, syö saaliinsa ja ajelee partansa. Ja sitten tulee yö, ja seuraava päivä, ja yö. Peten paras ystävä on lattialla makaava täytetty karhuntalja Filip, jonka kanssa Pete pohdiskelee ihmiselämän tarkoitusta.

Yksinäisyyttä ja ystävyyttä käsittelevä albumi huokuu Carrén teoksille ominaista lämpöä ja lempeyttä. Korpi-Peten kootut on sympaattinen kunnianosoitus yksinäiselle ihmiselle ja hänen arkisille rutiineilleen. Peten hahmo on sukua kansantarinoiden mielikuvitusrikkaille seikkailijoille, hänessä yhdistyvät lapsenomainen kiinnostus ympäristöönsä, naivistinen viattomuus sekä ihmisille luonteenomainen ahneus. Peten kanssa ei voi retkeillä nauramatta.

> Lue lisää teoksesta

> Lue arvosteluja: Aamulehti, Helsingin Sanomat
> Katsele näytesivuja:   1   2   3
> Näytesivut ja kansi painokelpoisina (TIF / ZIP)

"On harvinaisen palkitsevaa löytää taiteilijoita, jotka ovat paneutuneet näin syvällisesti teoksistaan kumpuaviin filosofis-teoreettisiin kysymyksiin ja tästä huolimatta pystyvät pitämään teoksensa mukaansatempaavan kevyinä." - Bart Beaty, Comics Reporter

"Ruppert ja Mulot ovat oikeasti uutta. Nämä tyypit  tekevät sarjakuvalla mitä haluavat siinä kun muut sen mitä osaavat." - Johanna "Roju" Rojola, sarjakuvataiteilija

Tarina alkaa kahden valokuvaajan murtautuessa eläintarhaan keräämään todisteita mahdollisesta elefanttien seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Sävy käy siis selville heti ensimmäisestä sivusta alkaen.

Apinatarha on ihmeellinen ja absurdi sarjakuva-albumi, jossa terävä huumori yhdistyy nerokkaaseen piirrokseen ja mestarilliseen kerrontaan. Albumi koostuu useista episodeista, joissa mainitut ei-aina-niin-kovin-mukavat valokuvaajamme (tekijöiden alter egot) esittelevät työnsä eri puolia. Kirjan sisällä viitatataan useasti web-sivustoon, jossa albumin tapahtumat ja taittelutehtävät heräävät eloon animaatioiden muodossa.

Siinä missä useimmat sarjakuvataiteilijat vastaavien lähtökohtien äärellä kadottaisivat kerronnan kokonaan, onnistuvat Ruppert ja Mulot luomaan valaisevan sarjakuvakokemuksen. Tämä kirja on ainutlaatuinen, kiehtova ja inspiroiva niin sarjakuvaa lukevalle kuin sitä tuntemattomalle. Bart Beatya toistamiseen siteeraten "Ainoa asia, mikä voi suistaa tämän duon on se, että he tietävät olevansa tulevia neroja."

> Katsele näytesivuja:   1   2   3
> Lue arvosteluja: Helsingin Sanomat, Aamulehti, Ylen uutiset, Katuoja, Bart Beaty, Sue, Sarjainfo, Lumonetti
> Kuuntele radiohaastattelu: Ruutujätkä / YleX
> Näytesivut ja kansi painokelpoisina (TIF / ZIP)

"Jarno Latva-Nikkola piirtää sarjakuvia, joissa kuohuttava roisius muuttuu koskettavaksi kauneudeksi. Kaiken lisäksi Jarno on hauska. Mitä muuta voi esikoisalbumilta toivoa? Ei mitään. Kaikki on tässä!" - Tri P. A. Manninen

"Jarno on tämän hetken lempitaiteilijoitani Suomessa. Latva-Nikkolan todellisuudenkuvaus ja hikoilevat henkilöhahmot ovat niin jäljittelemättömän ankeita, että lukijan kurkkua kuristaa alusta loppuun ja kauan sen jälkeenkin." - Ville Ranta, sarjakuvataiteilija

Jarno Latva-Nikkolan debyyttialbumi on räävitön trippi ihmissuhteen pimeään puoleen. Kirjan kuviteltu päähenkilö, Jarno Latva-Nikkola, koettaa omintakeisin keinoin parantaa väljähtynyttä parisuhdettaan. Kun antisankarimme erinäisten käänteiden jälkeen päätyy tunteiden maisterin puheille, saavat rakkauden lait uuden loogisen muodon.

Jos auktoriteetteja ja instituutioita vastaan kuuluu kapinoida, Latva-Nikkola tekee sen arvosanalla 10+. Aiemmin lukemattomissa antologioista kulttimaineeseen nousseen tekijän sarjakuvissa kuplii kaikelle irvaileva huumori ja undergroundin henki. Albumin kerronta kulkee käänteikkäänä Latva-Nikkolan elämänmakuisen piirroksen tukemana. Tämä tekijä ei kaihda hikeä!

"Sadasosalla hävitty rakkaustarina." - Jarno Latva-Nikkola

> Katsele näytesivuja:   1   2   3
> Lue arvosteluja: Helsingin Sanomat, Aamulehti, Savon Sanomat, Lumonetti, Kvaak, Sue, Sarjainfo, Kuiskaaja
> Kuuntele radiohaastattelu: Ruutujätkä / YleX
> Näytesivut ja kansi painokelpoisina (TIF / ZIP)