Joann Sfarin Pascin on mestariteos - rujonherkkä kirja taiteilijuudesta ja taiteesta itsestään.

Joann Sfarin Pascin kuvaa ranskalaisboheemien elämää 1920-luvun Pariisissa. Aistillisella, villillä ja rujollakin viivalla piirretty teos on tekijänsä laajan tuotannon parhaimmistoa.

Pascinissa Sfar kuvaa seksiä intiimeihin yksityiskohtiin saakka, päästää eurooppalaisen antisemitismin näyttämään rumat kasvonsa eikä peittele pariisilaisen taiteilijamaailman vähintäänkin väljiä moraalikäsityksiä. Sfarin Pascin on jo lapsena irstailija, mutta tarinasta löytyy myös paljon herkkyyttä ja humanismia. Sfar kertoo tästä kaikesta taidolla ja tunteella, jotka hakevat vertaistaan.

Mutta Pascin on myös syvällinen kirja taiteesta – jota pohditaan säälimättömän huumorin varjolla. Taiteen tekemisen peruskysymysten äärelle joutuvat taitelijan itsensä lisäksi yhtä lailla marseillelaisgangsteri Toussaint kuin taitelijaystävät Oskar Kokoschka, Marc Chagall ja Chaim Soutine.

Joann Sfar (s. 1971) on 1990-luvulla alkaneen uuden ranskalaisen sarjakuvan tärkeimpiä tekijöitä. Häneltä on aiemmin julkaistu suomeksi jatkosarjoja Rabbin katti (Egmont kustannus) sekä Pikku vampyyri (Arktinen Banaani).

> Lue arvosteluja: Helsingin sanomat, Karjalainen, Kauppalehti, Keskisuomalainen, Kultakuume, Kvaak, Sarjakuvantekowiki
> Katsele kuvanäytteitä:   1   2   3   4   5   6
> Näytesivut ja kansi painokelpoisina (TIF / ZIP)

Samuelin matkassa on sanaton sarjakuvateos, kirja yksinäisyydestä,
yksinkertaisuudesta ja elämän ihmeistä.

Samuel on kalpea, haamunkaltainen sarjakuvahahmo, joka seikkailee värikkäässä fantasiamaailmassa. Hän on ympäristölleen lähes näkymätön arkipäivän sankari, joka kommentoi maailmaa omalaatuisilla teoillaan.

Samuel on samaan aikaan maailman vahvin ja heikoin olento. Korkeimmatkaan vuoret eivät ole hänelle este, mutta toisaalta mieli voi olla maassa kauniinakin päivänä. Musturin sarjakuva pohtii olemassaoloa arkisten asioiden kautta - mitä tarkoittaa “koti” tai mistä aineksista koostuu “ystävyys”.
.
Samuelin matka on metafora ajattelulle. Päähenkilö vaeltaa läpi erilaisten maisemien ja siinä samalla erilaisten tunnelmien ja mielentilojen. Samuelin maailma sisältää paljon yksinäisyyttä, mutta aina saman verran lämpöä, uskoa ja unelman vapaudesta.

Kirja julkaistaan samanaikaisesti Suomessa, Ruotsissa, Belgiassa sekä Portugalissa.

> Lue arvosteluja: Tähtivaeltaja, Helsingin Sanomat, Aamulehti, Voima, Kvaak, Ylioppilaslehti, Sarjakuvantekowiki
> Katsele kuvanäytteitä:   1   2   3   4   5   6
> Näytesivut ja kansi painokelpoisina (TIF / ZIP)

Tässä kirjasessa hassut eläimet tekevät hassuja tekoja, mistä seuraa hassuja asioita. Roope Erosen esikoisteos on absurdin huumorin ja valloittavan mielikuvituksen tuote.

Roope Erosen elämistä pitävät niin aikuiset kuin lapset. Paatuneinkin kyynikko hymyää, kun siili asettuu akupunktipöydälle, kun karhun uimahousut putoavat uimahypyn aikana tai kun ankat keksivät tupakanpolton. Erosen sarjakuvat yllättävät aina, sekä käänteillään että elämänläheisyydellään. Tämä teos on absurdi ja sydämellinen kirjanen.

Roope Eronen (s.1982) on Tampereelta kotoisin oleva sarjakuvantekijä, muusikko sekä monitaiteilija. Hän on julkaissut omakustannesarjakuvia vuodesta 1997 asti mm. Glömp-antologiassa, Kuti- ja Jamma? -lehdissä sekä ylioppilaslehti Uljaassa. Lisäksi hänen teoksiaan on julkaistu ulkomaisissa antogioissa NK, Turbo ja Smittekilde. Eronen soittaa ja esiintyy Avarus ja Maniacs Dream -yhtyeissä sekä yksin taiteilijanimellä Nuslux.

> Katsele kuvanäytteitä:   1   2   3
> Näytesivut ja kansi painokelpoisina (JPG / ZIP)

Bar Miki on tekijänsä esikoisalbumi, monitasoinen sarjakuvanovelli erilaisuudesta, yksilöistä yhteisön laitamilla.

Arturo Aquilano työskentelee yöt tehtaassa ja hoitaa päivisin sairasta poikaansa. He asuvat olosuhteiden pakosta kuppila Bar Mikissä teollisuusalueen liepeillä. On syksy ja ahdasmielinen kyläyhteisö valmistelee jokavuotista juhlaansa.

Michelangelo Setola (s.1980) on bolognalainen sarjakuvapiirtäjä. Bar Miki on hänen esikoisalbuminsa, surumielinen kertomus erilaisuudesta, yhteisön paineesta sekä sen seurauksista tapahtumapaikkanaan pikkupaikkakunta Pohjois-Italian vuoristossa. Sarjakuvantekijänä Setola on suvereeni piirtäjä ja tarinankertoja, jonka töiden pääosissa ovat pienet ihmiset.

Bar Miki on osa Huuda Huudan pitkiin sarjakuvanovelleihin ja -novellikokonaisuuksiin keskittynyttä pamflettisarjaa.

> Katsele kuvanäytteitä:   1   2   3   4
> Näytesivut ja kansi painokelpoisina (JPG / ZIP)

"Naaburger on sarjakuvien tuplalihis! Kiitetyn vaihtoehtosarjakuvataiteilijan yllättävä rimanalitus!!! Tämän väsähtäneen huumoripläjäyksen päähenkilö Naaburger on kuin pannullisen huoltoasemakahvia vetänyt Sulo Vilen ja pottumuusiövereissä raahustava Sörsselsön samassa persoonassa. Eli pikemminkin tylsä ja surullinen kuin lainkaan hauska. Paitsi jos nautitte vahingonilosta, kuten kaikki muutkin. Luvassa on siis ahdistava tyhmyyden ja karkeuden kavalkaadi ja kömpelöä puskahuumoria. Tökerö tuotos." - Tekijä

Naaburger on Karvisen, Masin ja Viivin & Wagnerin vanavedessä kasvanut sarjakuva, jossa on kuitenkin jotain omituisen vinksahtanutta. Taiteilija Aapo Rapi on sijoittanut päähenkilönsä edellä mainittujen esikuvien kolkon klaustrofobisiin maailmoihin, mutta jättänyt tämän vaille päämäärää. Naaburger on juuri SE kiireetön vanhapoika, joka notkuu päivät nakkikioskin liepeillä - SE verryttelyhousuinen sohvaperuna, joka saapuu ensimmäisenä kolaripaikalle - SE plösähtänyt tollo, jonka tiedonjano on loputon, mutta ymmärrys kovin rajallinen. Walt Whitmania mukaillen: tälle miehelle jokainen asia maailmassa on täydellinen ihme. Vaikka Rapin piirtämän päähenkilön aivotoiminta tuntuu olevan kultakalan tasolla, on tässä miehessä silti jotain kovin tuttua ja (sivustaseuraavan harmiksi) myös oudon sympaattista.

Aapo Rapi tunnetaan lämminhenkisistä mummotarinoistaan ja vaihtoehtoisista omakustanteistaan. Naaburger on Rapin mainstream-sarjakuva, tai sen irvikuva, joka joko naurattaa tai pitää haudanvakavana.

> Katsele kuvanäytteitä:   1   2   3   4   5
> Näytesivut ja kansi painokelpoisina (TIF / ZIP)

Korean valtavan sarjakuvateollisuuden laitamille on syntynyt uusi tekijäpolvi, joka tekee sarjakuvia halusta kertoa ja käsitellä elämää.

Yölinja on kirja toveruudesta ja mutkikkaista ratkaisuista. Etelä-korealainen Yong-Deuk Kwon kuvaa lakonisen vähäeleisesti nuortenaikuisten arkea. Tarinan alussa tuhlaajapoika Yeong-su palaa Soulista kotikaupunkiinsa ja tapaa entisen ystävänsä. Pian toverusten keskinäinen luottamus joutuu kuitenkin koetukselle, sillä he ihastuvat samaan tyttöön. Pojista tulee toistensa kilpailijoita. Oman arvoituksensa tarinassa tarjoavat tyttö ja yölinja.

Yong-Deuk Kwon edustaa Etelä-Korean nuorta omaelämänkerrallista sarjakuvantekijäpolvea - uutta manhwaa, jossa arjen taustalla kumpuaa voimakasta symboliikkaa.

> Lue arvosteluja: Anime-lehti, Helsingin sanomat, Vihreä Lanka, Keskisuomalainen, Kaleva
> Katsele kuvanäytteitä:   1   2   3
> Näytesivut ja kansi painokelpoisina (TIF / ZIP)

Ville Rannan uusin teos tekee sarjakuvalle hengellisen päivityksen.

Eräänlaiset rukoukset kokoavat yhteen Ville Rannan sarjakuvallisia ajatuksia kristinuskosta ja tekijän tapaan vähän muustakin. Mihin oululainen nuori isä ja sarjakuvataiteilija uskoo ja miten vallassa olevat uskonnot siihen vastaavat? Rannan rukoukset antavat itsessään vastauksia.

Teoksen keskustelua herättäneet novellit on julkaistu aiemmin Oulun seurakunnan verkkosivuilla.

> Lue arvosteluja: Voima, Helsingin Sanomat, Anna, Keskisuomalainen, Apila, Esse, Sarjainfo
> Katsele kuvanäytteitä:   1   2   3
> Näytesivut ja kansi painokelpoisina (JPG / ZIP)

Varoitamme: Apinatarhan tekijöiden uusinkin teos sisältää kosolti mustaa huumoria, väkivaltaisia kuvia, sarjakuvallisia keksintöjä sekä katsauksia ihmismielten pimeisiin osiin.

Miksi taidegallerian yövartijalla on silmät mustana? Keitä ovat kaksi pikkurikollista, jotka rettelöivät ja haastavat riitaa Pariisin keskustassa, ja miksi ihmeessä samat hahmot esiintyvät myös taidenäyttelyn maalauksissa? Uhkapeliä on vaivihkaa auki keriytyvä rikosmysteeri, mutta myös viiltävän ironian ja sysimustan huumorin läpitunkema tarina petoksesta, riskinotosta ja autoista, joilla on aasinkorvat.

Florent Ruppertia ja Jérôme Mulot'ta on hyvästä syystä tituleerattu sekä älykkään sarjakuvan tulevaisuudeksi että hävyttömiksi kauhukakaroiksi. Uhkapeliä on taiteilijoiden toinen suomeksi julkaistu teos.

> Lue arvosteluja: Parnasso, Image, Kvaak, Sarjakuvantekowiki, Kaleva, Sarjainfo
> Katsele kuvanäytteitä:   1   2   3   4
> Näytesivut ja kansi painokelpoisina (TIF / ZIP)