| |
| |
| |
Anders
Nilsen (s. 1973) syntyi pohjoisessa New Hampshiressä
Yhdysvalloissa. Hän vietti lapsuutensa osin synnyinseudullaan,
osin Minnesotassa Minneapoliksessa.
Nilsen opiskeli maalausta ja installaatiota valmistuen New Mexicon
yliopistosta. Jatko-opinnot Chicagossa jäivät vuoden
opiskelun jälkeen kesken taiteilijan päätettyä
keskittyä sarjakuvien tekemiseen.
Nilsenin tunnetuimmat sarjakuvateokst ovat riipaiseva omaelämänkerrallinen
Don't Go Where I Can't Follow sekä kohta kymmenen vuotta
jatkunut Big Questions -sarja. Hän on voittanut teoksillaan
kotimaassaan kaksi Ignatz-palkintoa. Tällä hetkellä
Nilsen asuu ja työskentelee Chicagossa
Anders Nilseniä englanniksi:
The End (Fantagraphics, 2007)
Don't Go Where I Can't Follow (Drawn & Quarterly, 2006)
Monologues for the Coming Plague (Fantagraphics, 2006)
Dogs & Water (Drawn & Quarterly, 2004)
Big Questions (Drawn & Quarterly, 1999-)
Anders Nilseniä suomeksi:
Sisyfos (Huuda Huuda, 2008)
Glömp 9 -antologia (Boing Being, 2007)
Kuti#5 -lehti (Kutikuti, 2007)
> Tekijän
kotisivu
> Tekijän
blogi
> The Holy Consumption
-kollektiivi |
|
|
| |
| |
Aapo
Rapi (s. 1977) syntyi Savitaipaleella itäisessä
Suomessa. Hän valmistui kuvataiteilijaksi opiskeltuaan Tampereella
ja Edinbourghissa. Sarjakuviensa ohella Rapi on tehnyt animaatioita,
installaatioita ja musiikkia.
Rapin sarjakuvissa luonnollisen värikäs piirros yhdistyy
lämpimään ihmisymmärrykseen. Hänen päähenkilönsä
ovat usein elämän kolhimia laitapuolen kulkijoita, vanhuksia,
alkoholisoituneita taiteilijoita tai arjen tuulimyllyjä vastaan
taistelevia ihmispoloja. Rapin sarjakuvissa ei ole olemassa hyvää
tai pahaa, vain elämän iloissa ja suruissa pyörähteleviä
kosmisia matkalaisia.
Tarinankertojana Rapi on suomalaisen sarjakuvan kentällä
poikkeuksellinen kyky. Hänen sarjakuvansa soljuvat luontevina
ja monitasoisina läpi lukijan.
Rapi asuu ja työskentelee Helsingissä osana Kutikuti-kollektiivia.
Hän myös opettaa sarjakuvan tekemistä lapsille
ja nuorille.
Aapo Rapin teoksia:
Kuningas Toffee (Huuda Huuda, 2008)
Meti (Arktinen Banaani, 2008)
Kelomökkien mies (Kutikuti, 2006)
Pullapoika / Doughboy (Napa Books, 2005)
Salchov#1-2 (omakustanteita, 1999-2001)
Antologiat: Glömp, Kuti, Laikku ja Ubu
> Työhuone Kutikuti
> Painokelpoinen valokuva
tekijästä (JPG) |
|
|
| |
| |
Anna Sailamaa (s. 1979) syntyi Pohjois-Suomessa
Torniossa. Hän aloitti sarjakuvien teon Taideteollisessa
Korkeakoulussa Helsingissä 2000-luvun alussa. Tämän
jälkeen hänen töitään on voinut nähdä
useissa suomalaisissa antologioissa.
Monet Sailamaan sarjakuvista ovat omaelämänkerrallisia,
toiset taas jotain täysin muuta. Sailamaa liittyi osaksi
Kutikuti-kollektiivia keväällä 2008 ja kuuluu Kuti-lehden
toimituskuntaan.
Vuonna 2007 Sailamaa voitti Kemin Pohjoismaisen sarjakuvakilpailun
pääpalkinnon.
Tällä hetkellä hän asuu Helsingissä ja
työskentelee osa-aikaisena opettajana lasten kuvataidekouluissa.
Anna Sailamaan tuotantoa:
Ollaan nätisti (Huuda Huuda, 2008)
Glömp 9 -antologia (Boing Being, 2007)
Sarastus-antologia (Kemin sarjakuvakeskus, 2007)
Sirkus Arkus -antologia (Lahden sarjakuvalinja, 2007)
> Työhuone Kutikuti
> Painokelpoinen valokuva
tekijästä (JPG) |
|
|
| |
| |
Amanda
Vähämäki (s. 1981, Tampere) vietti parhaat
vuotensa Bolognassa kaunotaiteita opiskellen. Valmistuttuaan Vähämäki
muutti Helsinkiin, jossa hän nyt työskentelee täysipäiväisesti
sarjakuvien parissa työhuone Kutikutilla.
Vähämäen esikoisalbumi Pullapelto julkaistiin suomeksi
vuonna 2007. Teos on julkaistu myös italian, ranskan, ruotsin
ja serbian kielillä. Vähämäen sarjakuvanovelleja
voi löytää lukuisista eri kansainvälisistä
antologioista, kuten Glömp, Orang, Canicola ja Galago.
Vuonna 2005 hän voitti sveitsiläisen Fumetto-sarjakuvafestivaalin
sarjakuvakilpailun pääpalkinnon.
Amanda Vähämäen tuotantoa:
Äitienpäivä (Huuda Huuda, 2008)
Souvlaki Circus (Buenaventura Press, 2008)
Pullapelto (Daada Books, 2007)
Squirels First (RAM Design, 2006)
Canicola-antologiat (Canicola, 2004-2008)
> Canicola
> Työhuone Kutikuti
> Painokelpoinen
valokuva tekijästä (JPG)
|
|
|
| |
| |
Olivier
Schrauwen (s. 1977) on uuden belgialaisen sarjakuvan
kiinnostavimpia tekijöitä. Hän opiskeli ensin animaatiota
Gentissä, lopetti opinnot ja jatkoi niitä sarjakuvan
parissa Saint-Lucissa Brysselissä. Hän on kerronnallaan
sarjakuvaa uudistava tekijä, jonka piirrostyyli on pastissi
Pikku Nemon aikaisesta yhdysvaltalaisesta sanomalehtisarjakuvasta.
Schrauwenin sarjakuvia on aiemmin julkaistu antologioissa kuten
Hic Sunt Leones, Beeldstorm, Demo, INK, Zone5300 ja Spirou. Hänen
vuonna 2006 julkaistu esikoisteoksensa 'Mon Fiston' (Actes Sud)
on kerännyt kiitosta sekä lukijoilta että kriitikoilta.
Tammikuussa 2007 teos oli ehdolla parhaaksi sarjakuva-albumiksi
Angoulêmen sarjakuvafestivaaleilla Ranskassa.
Nykyisin Berliinissä asuva Schrauwen tekee sarjakuvan lisäksi
edelleen myös animaatiota.
Olivier Schrauwenia suomeksi:
Kuti#9 (Kutikuti, 2008)
Poika kulta (Kreegah Bundolo & Huuda Huuda, 2008)
Glömp 9 -antologia (Boing Being, 2007)
> Artikkeli teoksesta Poika
kulta
> Painokelpoinen
valokuva tekijästä (JPG) |
|
|
| |
| |
Lilli
Carré on vuonna 1983 Los Angelesissa syntynyt
ja myöhemmin Chicagon taideinstituutista valmistunut sarjakuvataiteilija
ja animaationtekijä.
Nuoresta iästään huolimatta Carré on julkaissut
viitisentoista omaa teosta. Nämä pienet ja pääosin
itse käsityönä tehdyt julkaisut petasivat hänelle
paikan Yhdysvaltalaisen vaihtoehtosarjakuvan uuden tekijäkaartin
kärjessä.
Pienimuotoisuus on Carrén kohdalla sisällöllinen
ratkaisu. Lämmin viisaus ja inhimillisyys paistavat läpi
kautta hänen tuotantonsa. Carrén päähenkilöt
ovat usein yksinäisiä, erakoituneita ihmisiä, joiden
kohtaloista kertominen on kommentti aikamme mahdottomia ihmisihanteita
vastaan.
Carrén tähänastinen pääteoks Tales
of Woodsman Pete (Top Shelf) sai vuonna 2006 kotimaassaan Eisner-ehdokkuuden.
Hän asuu ja työskentelee Chicagossa, ja valmistelee
parhaillaan uutta sarjakuvateostaan The Lagoon.
Lilli Carréa suomeksi:
Korpi-Peten kootut (Huuda Huuda, 2008)
Glömp 9 -antologia (Boing Being, 2007)
> Artikkeli teoksesta Korpi-Peten
kootut
> Tekijän kotisivu
> Painokelpoinen valokuva
tekijästä (JPG) |
|
|
|
Florent
Ruppert & Jérôme Mulot |
|
| |
|
|
Ranskalaiset
Florent Ruppert (s. 1979) ja Jérôme
Mulot (s. 1981) tapasivat toisensa Dijonin taidekoulussa.
Työparin LED Ventures -lehti poiki pian näkyvyyttä
julkaisuissa kuten Black Bile ja Scrap Illustrated. Myöhemmin
Ranskan tärkein vaihtoehtokustantamo L'Association kiinnostui
heidän töistään ja julkaisi Safari Monseigneur
-teoksen Ciboulette-sarjassaan.
Työparin tapa työskennellä on poikkeuksellinen,
sillä molemmat ottavat osaa niin käsikirjoittamiseen
kuin piirrostyöhön. Heidän sarjakuvansa ovat kahdenkeskisiä
keskusteluja, jotka luovat surrealistisia tilannekuvia ainutlaatuisella
tavalla. Töiden kerronta on omalaatuista ja uudistavaa ja
saa voimaa improvisaatiosta. Tarinat käsittelevät aiheita
rasismista seksismiin omalla kylmän toteavalla tavallaan.
L'Association on esikoisteoksen jälkeen julkaissut kolme
parivaljakon albumia, joista teos Panier de singe palkittiin
vuonna 2007 parhaana uutena löytönä Angoulêmen
sarjakuvafestivaaleilla. Saman vuoden syyskuussa Ruppert ja Mulot
olivat vieraina Helsingin 22. sarjakuvafestivaaleilla.
Ruppert & Mulot suomeksi:
Apinatarha (Huuda Huuda, 2007)
Glömp 9 -antologia (Boing Being, 2007)
Kuti5 -lehti (Kutikuti, 2007)
> Tekijöiden kotisivu
> Painokelpoinen
valokuva tekijöistä (JPG)
|
|
|
|
|
|
| |
 |
Kurikassa syntynyt ja myöhemmin helsinkiläistynyt Jarno
Latva-Nikkola (s. 1977) on suomalaisen sarjakuvan rasavillejä.
Graafista suunnittelua ja sarjakuvaa opiskellut tekijä tunnetaan
tummasävyisestä huumorista, hillittömistä
henkilöhahmoista sekä sarjakuvien pohjalta paljastuvasta
periksiantamattomasta asenteesta.
Latva-Nikkolan sarjakuvia on julkaistu lukuisissa antologioissa
tasaiseen tahtiin aina 90-luvun lopulta lähtien. Hänen
taiteellinen tuotantonsa sisältää sarjakuvien lisäksi
animaatioita, musiikkivideoita, äänitaidetta, maalauksia
ja performansseja yhdessä seitsenhenkisen Duuserit-ryhmän
kanssa.
Vuonna 2005 Latva-Nikkola voitti Kemin pohjoismaisen sarjakuvakilpailun
strippisarjan. Tunteiden maisteri on tekijänsä
ensimmäinen pitkä sarjakuvaromaani.
Jarno Latva-Nikkolan tuotantoa:
Tunteiden maisteri (Huuda Huuda, 2007)
Patto 1–4 (Patto, 2004–2007)
Kuti 1–5 (Kutikuti, 2006–2007)
Glömp 1–6 & 8 (Boing Being, 1997–2006)
Sarjari (Tampereen sarjakuvaseura)
Galago (Galago, 2007)
Pieni seikkailukirja 1-2 (omakustanne, 1999–2000)
> Työhuone Kutikuti
> Duuserit
> Painokelpoinen
valokuva tekijästä (JPG)
|
| |
|
|
|
| |
 |
Amerikkalainen Jeffrey Brown (s. 1975) syntyi Grand
Rapidsissa, Michiganissa. Vuonna 2000 hän muutti Chicagoon,
missä hän valmistui taiteen maisteriksi paikallisesta
taideinstituutista. Maalauksen opinnot vaihtuivat pian sarjakuvaan
Brownin nähtyä sarjakuvia mm. chicagolaiselta kollegaltaan
Chris Warelta. Tekijän ensimmäinen omakustannettu sarjakuvaromaani
Clumsy ilmestyi sarjakuvan lukijoille kuin tyhjästä,
ja saavutti suosiota niin yleisöltä, tekijöiltä
kuin lehdistöltä. Clumsy toi Brownille Yhdysvalloissa
Ignatz-ehdokkuuden, jonka hän seuraavana vuonna voitti pienellä,
mutta merkittävällä kirjallaan I Am Going To
Be Small.
Brown on tekijänä herkkä kronikoitsija, jonka katkeransuloiset
omaelämänkerralliset tarinat kertovat useimmiten hänen
omista ihmissuhteistaan. Teokset ovat päiväkirjanomaista,
luontevasti kerrottua graafista kirjallisuutta, jonka näennäisen
kömpelöissä piirroksissa voi tarkkaavainen lukija
nähdä oivaltavan ja suvereenin kuvakertojan. Brown tarkastelee
teoksissaan omia kokemuksiaan, niiden merkityksiä ja syitä.
Lopputulos on lempeää elämänläheistä
sarjakuvaa, jota lukijan on hankala päästää
käsistään.
Suomessa Jeffrey Brownia on julkaistu aiemmin Glömp7-antologiassa
sekä ilmaisjakelulehti Kutissa. Vuonna 2005 tekijä oli
yksi Helsingin Sarjakuvafestivaalien päävieraista.
Jeffrey Brownia suomeksi:
Haparointia (Huuda Huuda, 2006)
Kuti1-lehti (Kutikuti, 2006)
Glömp7-antologia (Boing Being, 2005)
> The Holy Consumption
> Painokelpoinen valokuva
tekijästä (JPG)
|
| |
|
|